Miten vaihdan uuden pääkäyttäjän organisaatioomme?

Näin vaihdat käyttäjätyypin pääkäyttäjäksi

Pääkäyttäjäksi muuttaminen tapahtuu Maxtech Pro -järjestelmässä seuraavaa polkua pitkin:

Hallinta > Käyttäjäoikeudet > Käyttäjät

Etsi käyttäjäluettelosta käyttäjä, jolle pääkäyttäjän oikeudet halutaan myöntää, ja avaa käyttäjä muokkaukseen.

Käyttäjän tiedoissa etsi kenttä Käyttäjätyyppi ja vaihda sen arvoksi Pääkäyttäjä. Tallenna muutokset sivun alareunasta.

Tärkeä muististisääntö: Tarkista ja vaihda tarvittaessa samalla myös henkilön käyttäjäprofiili. Näin varmistat, että uuden pääkäyttäjän näkymät ja työkalut päivittyvät heti vastaamaan uutta roolia.

Kun käyttäjätyyppi vaihdetaan pääkäyttäjäksi, ilmestyy Oikeudet-kohtaan seuraava asetus:
”Organisaation käyttäjien hallintaoikeus”.
Mikäli uudelle pääkäyttäjälle halutaan antaa oikeudet myös lisätä, muokata ja poistaa käyttäjiä sekä käyttäjä-, toiminto- ja sisältöprofiileja, tulee Organisaation käyttäjien hallintaoikeus -asetukseen laittaa Kyllä.

Tarvitsetko lisäapua?

Jos yllä olevista ohjeista ei ollut apua, asiantuntijamme auttavat sinua mielellään tilanteen ratkaisemisessa. Ota yhteyttä Maxtechin asiakastukeen:

Sähköposti: tuki@maxtech.fi
Puhelin: 010 229 6200 (arkisin klo 8.00–16.00)
Web-järjestelmä: Tukipyyntö / Palaute toiminnon kautta

Miksi jaksoylityö 50% ja 100% tunnit näkyvät väärin palkkakertymässä?

Mistä virheellinen kertymä johtuu?

Virheellinen kertymä johtuu useimmiten päällekkäisistä työaikakirjauksista tai siitä, ettei peräkkäisiä työaikamerkintöjä ole kirjattu jatkumona ilman taukoja. Järjestelmän automaattinen jaksoylityölaskenta vaatii toteutuakseen puhtaan aikajanan; päällekkäisyydet sekoittavat laskentalogiikan, jolloin tunnit eivät kohdistu oikein.

Neljän kohdan tarkistuslista

Jos ylityötunnit kertyvät väärin vain yhdelle tai muutamalle henkilölle, käy läpi seuraavat kohdat järjestelmässä:

1. Tasoittumisjaksot ja jaksomallit

Varmista, että työntekijälle on asetettu taustalle oikea laskentajakso.

Tarkista polusta: Hallinta > Työaika ja palkat > Tasoittumisjaksot.
Mitä tarkistetaan: Varmista, että henkilölle on luotu ja valittu voimassa oleva tasoittumisjakso. Tarkista myös, että jaksolle määritetyt jaksoylityöraja-arvot (50 % ja 100 %) ovat oikein.

2. Työaikamallin asetukset ja kytkennät

Varmista, että käytössä olevaan työaikamalliin on liitetty oikeat taustatiedot.

Tarkista polusta: Hallinta > Työaika ja palkat > Työaikamallit.
Mitä tarkistetaan: Valitse kyseinen työaikamalli ja tarkista, onko sille määritelty oikea tasoittumisjakso, jotta laskenta kohdistuu oikein.

3. Aikatapahtumatyypit ja vuorojen ohjaustiedot

Mitä tarkistetaan: Varmista, että työntekijän käyttämillä aikatapahtumatyypeillä (esim. Työaikamerkintä) on määritetty oikeat asetukset, kuten Laske työajaksi, Laske ylityöt ja Laske ylityötuntikertymään (Hallinta > Asetukset > Aikatapahtumatyypit).
Huomioi myös: Tarkista, ettei työntekijän työvuoroille ole asetettu sellaisia erillisiä ohjaustietoja, jotka estävät tai muuttavat normaalia jaksoylityön laskentaa (esim. vuoron pakottaminen viikkoylityöksi).

4. Automaattinen laskenta ja lukitusten avaaminen

Kun olet tarkistanut ja korjanut yllä olevat kohdat, päivitä laskenta seuraavasti:

Varmista, että automaattinen laskenta on kytketty päälle.
Tärkeää palkkariveistä: Jos kyseisen jakson palkkarivit on jo ehditty merkitä siirretyiksi, merkitse ne siirtämättömiksi ennen jälkilaskennan suorittamista.
Suorita jälkilaskenta kyseiselle palkka- tai tasoittumisjaksolle, jotta tekemäsi korjaukset päivittyvät palkkakertymään.

Vinkki: Useimmiten ongelma ratkeaa varmistamalla voimassa oleva tasoittumisjakso, korjaamalla mahdolliset päällekkäiset kirjaukset ja ajamalla jälkilaskenta siirtämättömille palkkariveille.

Tarvitsetko lisäapua?

Jos yllä olevista ohjeista ei ollut apua, asiantuntijamme auttavat sinua mielellään tilanteen ratkaisemisessa. Ota yhteyttä Maxtechin asiakastukeen:

Sähköposti: tuki@maxtech.fi
Puhelin: 010 229 6200 (arkisin klo 8.00–16.00)
Web-järjestelmä: Tukipyyntö / Palaute toiminnon kautta

Tietotekniikan palvelualan – TES-tulkinnan kuvaus

Yleistä

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Tietotekniikan palvelualan 8.4.2025 – 30.11.2027 työehtosopimukseen.

Säännöllinen työaika ja lisä- ja ylityöt

Säännöllistä työaikaa noudattaville henkilöille voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti vuorokauden ja viikon säännöllinen työaika sekä 50% ja 100% vuorokausi- ja viikkoylitöiden rajat.

Säännöllinen työaika enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työntekijällä on oikeus 1/2–1 tunnin palkattomaan ruokailutaukoon. Virvoketaukoja on kaksi kertaa päivässä ja ne luetaan työaikaan.

Ylityökorvaukset

Vuorokautinen ylityö: 2 ensimmäistä tuntia +50 %, seuraavat +100 %.
Viikoittainen ylityö: 8 ensimmäistä tuntia +50 %, seuraavat +100 %.

Tasoittumisjaksot voidaan määritellä vapaasti. Jakso- ja kolmivuorotyötä tekeville voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti jakson säännöllinen työaika, lisätöiden alkamisen raja, sekä 50 % ja 100 % jaksoylitöiden rajat. Eri henkilöille on mahdollista käyttää eri jaksoja. Järjestelmä huomauttaa suunnitteluvaiheessa lisä- ja jaksoylitöistä.

Järjestelmässä on tuki tunti- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden erotteluun ja maksuryhmän ajastamiseen työsopimuksella.

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa.

Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (likaisen työn lisä).

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Jaksojen suunnittelu etukäteen on mahdollista.

Lepoaikojen valvonta

Järjestelmä varoittaa suunnittelun yhteydessä riittämättömästä viikko- ja vuorokausilepoajasta. Järjestelmä mahdollistaa myös viikkolepokorvauksen laskennan tapauksessa, jossa viikkolepo ei täyty.

Epämukava työaika

Järjestelmä tunnistaa seuraavat työehtosopimuksessa määritetyt epämukavaan työaikaan liittyvät ajankohdat ja luo palkka-aineistoihin merkinnän erillisellä palkkalajilla kyseisille ajankohdille sijoittuville kirjauksille automaattisesti:

Iltalisä (klo 18–22)
Yölisä (klo 22–06)
Sunnuntaityö

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla.

Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan (2 tunnin palkka muun palkan lisäksi).

Hälytysraha:

Kutsu annettu ennen klo 21.00: 2 tunnin palkka.
Kutsu annettu klo 21.00–06.00 välillä: 3 tunnin palkka.

Arkipyhät

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaisille. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti.

Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvauksen määrän voi laskea keskimääräisestä päivittäisestä kalenterityöajasta.

Sairauslomalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka on pois työstä lapsen sairauden johdosta, arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli arkipyhä olisi ollut työntekijän työpäivä ja työnantajalla olisi ollut ilman arkipyhää kyseessä olevalta päivältä sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.

Arkipyhät, jotka lyhentävät säännöllistä viikoittaista työaikaa, mikäli ne sijoittuvat muulle arkipäivälle kuin lauantaille: Uudenvuodenpäivä , loppiainen , pitkäperjantai , pääsiäismaanantai , vapunpäivä , helatorstai , juhannusaatto , jouluaatto , joulupäivä , tapaninpäivä.

Jos työntekijä on ollut edellä mainittuna arkipyhänä työssä, hänelle maksetaan tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Lisäksi maksetaan mahdolliset ylityökorvaukset, jos työ on ylityötä.

Poissaolokirjaukset

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.

Sairausajan palkan maksamisessa työsuhteen keston mukainen palkallisen jakson pituus voidaan määritellä järjestelmään kirjaamalla palkallinen ja palkaton aika erillisellä tapahtumatyypeillä. Palkalliselle ajalle muodostetaan palkkarivit.

Järjestelmään voi syöttää / anoa muitakin tilapäisiä palkallisia vapaapäiviä kuten: työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät ja lähiomaisen sairaus tai kuolema tai erilaiset vanhempainvapaat ja lapsen sairastuminen.

Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää kuukausi- ja tuntipalkkaisille automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.

Matkakorvaukset

Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

Työajan lyhentäminen

Järjestelmään voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti työajan lyhennykset.

Varallaolot ja varallaolon aikana tehtävät päivystystyöt

Varallaolot / päivystykset voidaan hallinnoida järjestelmässä helpoiten varallaolokalenterin kautta. Varallaolokalenterista varallaolovuorot perustuvat järjestelmään tapahtumiksi. Varallaolokorvauksen suuruus saadaan määritettyä varallaolokalenteriin ja varallaolovuoroille sidotun työn avulla. Varallaolon aikana tehdyt päivystystyöt saadaan automaattisesti vähentämään varallaolokorvauksen kertymää.

Järjestelmä mahdollistaa valinnaisen asetuksen, jolla voidaan valita, luetaanko lounastunti varallaoloaikaan.

Rajoituksia

Paikallinen sopiminen

Paikallista sopimista varten järjestelmään on mahdollista tehdä sääntöpoikkeuksia tietyin rajoituksin. Tässä tapauksessa järjestelmään määritelty työehtosopimus voidaan kopioida pohjaksi organisaation omalle työehtosopimukselle. Tällaisissa tapauksissa asiakas on itse vastuussa TES-muutosten päivittämisestä järjestelmään.

Kaupan TES-tulkinnan kuvaus

Sisältö

Yleistä

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Kaupan-alan 1.2.2025–31.1.2028 työehtosopimukseen.

Säännöllinen työaika ja lisä- ja ylityöt

Säännöllistä työaikaa noudattaville henkilöille voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti vuorokauden ja viikon säännöllinen työaika sekä 50% ja 100% vuorokausi- ja viikkoylitöiden rajat.

Säännöllinen työaika: Enintään 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työvuoron pituus työvuoroluettelossa on enintään 9 tuntia.

Lisätyö: Sovitun työajan lisäksi tehty työ 40 tuntiin asti viikossa. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö: Viikoittaisen 40 tunnin rajan ylittävä työ.

Korotukset:

Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
Logistiikkatyöntekijöille maksetaan vuorokaudessa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.

Tasoittumisjaksot voidaan määritellä vapaasti. Jakso- ja kolmivuorotyötä tekeville voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti jakson säännöllinen työaika, lisätöiden alkamisen raja, sekä 50 % ja 100 % jaksoylitöiden rajat. Eri henkilöille on mahdollista käyttää eri jaksoja. Järjestelmä varoittaa suunnitteluvaiheessa lisä- ja jaksoylitöistä.

Järjestelmässä on tuki tunti- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden erotteluun ja maksuryhmän ajastamiseen työsopimuksella.

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa.

Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (likaisen työn lisä).

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Jaksojen suunnittelu etukäteen on mahdollista.

Lepoaikojen valvonta

Järjestelmä varoittaa suunnittelun yhteydessä riittämättömästä viikko- ja vuorokausilepoajasta. Järjestelmä mahdollistaa myös viikkolepokorvauksen laskennan tapauksessa, jossa viikkolepo ei täyty.

Epämukava työaika

Järjestelmä tunnistaa seuraavat työehtosopimuksessa määritetyt epämukavaan työaikaan liittyvät ajankohdat ja luo palkka-aineistoihin merkinnän erillisellä palkkalajilla kyseisille ajankohdille sijoittuville kirjauksille automaattisesti:

Iltalisä (klo 18–24)
Lauantailisä (klo 13–24)
Yölisä (klo 00–06)
Sunnuntaityö

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla.

Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan (2 tunnin palkka muun palkan lisäksi).

Arkipyhät

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaisille. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksessa mainitaan, että työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen kun työsuhde on kestänyt vähintään 1 kuukautta ennen arkipyhää, tälle on tuki järjestelmässä sillä edellytyksellä, että työntekijän työsuhteen alkupäivä on tallennettu järjestelmään. Itsenäisyyspäivän osalta työsuhteen kestoedellytys arkipyhäkorvauksen saamiseen Suomen itsenäisyyspäivänä on myös järjestelmään määriteltävissä.

Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvauksen määrän voi laskea keskimääräisestä päivittäisestä kalenterityöajasta.

Sairauslomalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka on pois työstä lapsen sairauden johdosta, arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli arkipyhä olisi ollut työntekijän työpäivä ja työnantajalla olisi ollut ilman arkipyhää kyseessä olevalta päivältä sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.

Jos työntekijä on ollut edellä mainittuna arkipyhänä työssä, hänelle maksetaan pyhäpäivänä sekä joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Erillistä arkipyhäkorvausta ei tehtyjen tuntien osalta tällöin makseta.

Järjestelmään voidaan määrittää, että kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä arkipyhäkorvausta.

Keskituntiansiot

Järjestelmään on mahdollista tallentaa manuaalisesti keskituntiansio voimassaoloineen. Keskituntiansioon liittyviä tietoja ovat keskimääräinen työpäivän pituus (työssäolopäivinä), Keskimääräinen työpäivän pituus (kalenterin mukaisina työpäivinä) ja Keskimääräinen työpäivän pituus (vuosineljännekselle, kiinteä jakaja 63).

Poissaolokirjaukset

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.

Sairausajan palkan maksamisessa työsuhteen keston mukainen palkallisen jakson pituus voidaan määritellä järjestelmään kirjaamalla palkallinen ja palkaton aika erillisellä tapahtumatyypeillä. Palkalliselle ajalle muodostetaan palkkarivit.

Järjestelmään voi syöttää / anoa muitakin tilapäisiä palkallisia vapaapäiviä kuten: työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät ja lähiomaisen sairaus tai kuolema tai erilaiset vanhempainvapaat ja lapsen sairastuminen.

Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää kuukausi- ja tuntipalkkaisille automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.

Matkakorvaukset

Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

Työajan lyhentäminen

Järjestelmään voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti työajan lyhennykset.

Varallaolot ja varallaolon aikana tehtävät päivystystyöt

Varallaolot / päivystykset voidaan hallinnoida järjestelmässä helpoiten varallaolokalenterin kautta. Varallaolokalenterista varallaolovuorot perustuvat järjestelmään tapahtumiksi. Varallaolokorvauksen suuruus saadaan määritettyä varallaolokalenteriin ja varallaolovuoroille sidotun työn avulla. Varallaolon aikana tehdyt päivystystyöt saadaan automaattisesti vähentämään varallaolokorvauksen kertymää.

Järjestelmä mahdollistaa valinnaisen asetuksen, jolla voidaan valita, luetaanko lounastunti varallaoloaikaan.

Rajoituksia

Vuosivapaiden (VV) kertyminen ja seuranta

Järjestelmässä ei ole vielä tukea vuosivapaajärjestelmälle.

Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee vapaata tehtyjen työtuntien perusteella:

Ansainta: Kertyminen alkaa, kun työsuhde on kestänyt 6 kuukautta.
Seurantataulukko: Vapaita kertyy portaittain, esimerkiksi 200 tunnista saa 1 vapaapäivän (7,5 tuntia) ja 1000 tunnista 5 vapaapäivää (37,5 tuntia). Maksimiansainta on 9 päivää (67,5 tuntia) per kalenterivuosi.
Merkintä: Vuosivapaat on merkittävä työvuoroluetteloon.
Vanhentuminen: Vapaat on annettava ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, mutta viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jos niitä ei ole annettu tähän mennessä, ne on maksettava rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.

Vapaapäiväyhdistelmät ja sunnuntaivapaat

Järjestelmässä ei ole tukea vapaapäiväyhdistelmien ja sunnuntaivapaiden seuraamiseen.

Seurannassa tulee huomioida myös vapaiden laatu kalenterivuoden aikana:

Pitkät viikonloppuvapaat: Työntekijälle on annettava vähintään 7 pitkää viikonloppuvapaata (pe klo 22 – ma klo 06, vähintään 59 tuntia) vuodessa.
Vapaapäiväyhdistelmät: Lisäksi on annettava 8 muuta vähintään 59 tunnin pituista vapaata.
Vapaat sunnuntait: Työntekijällä on oltava vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita kalenterivuodessa.
Aattovapaat: Vakinaisella työntekijällä tulee olla 2 vapaata seuraavista: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto tai uudenvuodenaatto.

Paikallinen sopiminen

Paikallista sopimista varten järjestelmään on mahdollista tehdä sääntöpoikkeuksia tietyin rajoituksin. Tässä tapauksessa järjestelmään määritelty työehtosopimus voidaan kopioida pohjaksi organisaation omalle työehtosopimukselle. Tällaisissa tapauksissa asiakas on itse vastuussa TES-muutosten päivittämisestä järjestelmään.

Luottotieto- ja perintäalan TES-tulkinan kuvaus

Yleistä

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Luottotieto- ja perintäalan työehtosopimukseen.

Säännöllinen työaika ja lisä- ja ylityöt

Säännöllinen työaika Luottotieto- ja perintäalan TES:ssä noudattaa pääsääntöisesti työaikalain mukaisia määräyksiä. Henkilöille voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti vuorokauden ja viikon säännöllinen työaika sekä 50% ja 100% vuorokausi- ja viikkoylitöiden rajat.

Säännöllinen työaika: 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa arkipäivisin. Työaikaan sisältyy 30 minuutin tauko.

Ylityökorvaukset:

Arkipäivinä: 2 ensimmäistä tuntia 50 %, seuraavat 100 %.
Sunnuntaina: 2 ensimmäistä tuntia 150 %, seuraavat 200 %.

Lisätyö (tuntipalkkaiset): Maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

Perustuntipalkka: Lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 156.

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa.

Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (esim. Tehtävälisä tai Pätevyyslisä).

Epämukava työaika

Järjestelmä tunnistaa seuraavat työehtosopimuksessa määritetyt epämukavaan työaikaan liittyvät ajankohdat ja luo palkka-aineistot kyseisille ajankohdille sijoittuville kirjauksille automaattisesti:

Päivät, joilta maksetaan sunnuntaityökorvausta
Joulu- ja juhannusaatto
Lauantailisä: Säännölliseltä työajalta lauantaisin 50 % korotettu palkka.
Iltalisä: 20 % säännöllisiltä tunneilta klo 17.30–23.00.
Yölisä: 30 % säännöllisiltä tunneilta klo 23.00–07.00.

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla.

Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan.

Hälytyskorvaus: 4 tunnin peruspalkka, jos toimihenkilö on jo ehtinyt poistua työpaikalta.

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Jaksojen suunnittelu etukäteen on mahdollista.

Työvuoroluettelo (lauantaityö): Tasoittumisjakson työvuoroluettelo on annettava tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen jakson alkua (painavasta syystä 1 viikko)

Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työvuorot™ -tuotteeseen.

Varallaolot ja varallaolon aikana tehtävät päivystystyöt

Varallaolot voidaan hallinnoida järjestelmässä helpoiten varallaolokalenterin kautta. Varallaolokalenterista varallaolovuorot perustuvat järjestelmään tapahtumiksi. Varallaolokorvauksen suuruus saadaan määritettyä varallaolokalenteriin ja varallaolovuoroille sidotun työn avulla. Varallaolon aikana tehdyt päivystystyöt saadaan automaattisesti vähentämään varallaolokorvauksen kertymää.

Korvauksen määrä: Varallaolosta maksetaan 50 % perustuntipalkasta.

Arkipyhät

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset. Tyypillisesti arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaiselle henkilöstölle. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työskentely arkipyhänä lasketaan sunnuntaityöksi, jonka ylityökorvaus on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 %.

Järjestelmä tukee myös lisätyörajan madaltamista arkipyhäviikoilla työehtosopimuksen mukaisesti.

Työajan lyhennysvapaa

Ansainnan perusteena käytetään kirjattua työaikaa. Järjestelmään on mahdollista määrittää työajan lyhennysmalleja, joista tarkemmin täällä.

Täysi kertymä: Toimihenkilö saa 16 tuntia (vastaa kahta työpäivää) työajan lyhennystä vuodessa.

Uusi työsuhde (alkuvuosi): Jos työsuhde alkaa kalenterivuoden aikana viimeistään 31.5., toimihenkilölle kertyy kyseiseltä vuodelta täydet 16 tuntia.

Uusi työsuhde (loppuvuosi): Jos työsuhde alkaa 31.5. jälkeen, lyhennyksen määrä on kyseiseltä vuodelta 8 tuntia (vastaa yhtä työpäivää).

Matkakorvaukset

Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.

Vuosiloman kertyminen:

Alle 1 v. työsuhde: 2 arkipäivää/kk.
Vähintään 1 v. työsuhde: 2,5 arkipäivää/kk.
Vähintään 10 v. työsuhde: 3 arkipäivää/kk.

Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Poissaolokirjaukset

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.

Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Miksi mobiilisovelluksen sijaintitieto näyttää väärää osoitetta työaikamerkinnässä?

Tässä ohjeistuksessa käymme läpi parhaat käytännöt Maxtech-mobiilisovelluksen sijaintitietojen tarkkuuden varmistamiseksi. Noudattamalla näitä ohjeita varmistat, että työaikamerkinnät sisältävät aina oikean sijaintitiedon, mikä sujuvoittaa työajanseurantaa ja vähentää epäselvyyksiä.

1. Sijaintioikeudet ja laitteen asetukset

Jotta sovellus voi tallentaa sijainnin oikein, tarvitsee se käyttöoikeudet laitteen paikannuspalveluihin.

Sijaintioikeuksien salliminen: Tarkista puhelimen asetuksista, että Maxtech-sovelluksella on lupa käyttää sijaintipalveluita. Valitse asetukseksi ”Sijainti käytössä aina” tai ”Sijainti käytössä sovellusta käytettäessä”. Tämä varmistaa, että sovellus saa tarkan sijaintitiedon juuri silloin, kun teet työaikamerkinnän.
Tarkkuusasetukset: Varmista, että puhelimen omat sijaintiasetukset ovat ”Erittäin tarkka” -tilassa. Kytke päälle myös WiFi- ja mobiiliverkon paikannus, mikä auttaa puhelinta määrittämään sijainnin nopeammin ja tarkemmin myös sisätiloissa.

2. GPS-signaalin ja laitteen rooli

GPS-teknologia vaatii optimaaliset olosuhteet toimiakseen tarkasti.

Signaalin laatu: GPS-signaali voi heikentyä merkittävästi paksujen rakenteiden (kuten betoni tai metalli) sisällä tai haastavissa maastoissa.
Päivitykset: Pidä Maxtech-mobiilisovellus aina ajan tasalla. Tarkista sovelluskaupasta (Google Play tai Apple App Store), että käytössäsi on sovelluksen uusin versio.

3. Vinkit sujuvaan työaikamerkintään

Kirjaustapahtuma on hetki, jolloin sijaintitieto tallentuu.

Anna laitteelle aikaa: Kun avaat sovelluksen, odota hetki (muutama sekunti), jotta GPS-signaali ehtii aktivoitua ja päivittyä. Jos teet kirjauksen välittömästi sovelluksen avaamisen jälkeen, sovellus saattaa käyttää vanhaa tai epätarkkaa sijaintitietoa.
Huomioitavaa: Sijainti tallentuu ainoastaan työn aloitus- ja lopetusmerkinnän yhteydessä. Välitapahtumissa sijaintia ei välttämättä tallenneta.

4. Vianmääritys

Mikäli sijaintitieto on toistuvasti virheellinen, kokeile seuraavia toimenpiteitä:

Testaa laite: Kokeile sijainnin toimivuutta puhelimen omalla karttasovelluksella. Jos laite ei näytä sijaintiasi oikein sielläkään, vika on todennäköisesti puhelimen GPS-vastaanottimessa tai asetuksissa.
Tarkista oikeudet: Varmista, ettei puhelimen virransäästötila rajoita sovelluksen taustatoimintoja tai GPS:n käyttöä.
Ota yhteyttä tukeen: Jos vianmääritys ei tuota tulosta, olethan yhteydessä Maxtechin asiakastukeen tuki@maxtech.fi p. 010 229 6200 (arkisin 8-16).

Rakennusalan – TES-tulkinnan kuvaus

Yleistä

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Rakennusalaa koskevaa työehtosopimukseen.

Sisältö

Säännöllinen työaika ja lisä- ja ylityöt

Säännöllinen työaika Kuorma-autoalan työntekijöiden TES:ssä noudattaa pääsääntöisesti työaikalain mukaisia määräyksiä.

Säännöllinen työaika:

Säännöllinen työaika 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Ylityökorvaukset

Vuorokautinen ylityö: 2 ensimmäistä tuntia +50 %, seuraavat +100 %.
Viikoittainen ylityö: 8 ensimmäistä tuntia +50 %, seuraavat +100 %.

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa.

Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (esim. työkalukorvaus:).

Epämukava työaika

Järjestelmä tunnistaa seuraavat työehtosopimuksessa määritetyt epämukavaan työaikaan liittyvät ajankohdat ja luo palkka-aineistot kyseisille ajankohdille sijoittuville kirjauksille automaattisesti:

Päivät, joilta maksetaan sunnuntaityökorvausta (tehdyksestä työstä 100 % korotus).
Aatot (tehdyksestä työstä 100 % korotus).
Iltavuoro, iltatyö (16.00–23.00 välillä tehdyiltä tunneilta).
Yövuoro, yötyö (23.00–06.00 välillä tehdyiltä tunneilta).

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla.

Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan.

Hälytysraha: Jos työntekijä kutsutaan töihin kotiin saapumisen jälkeen, maksetaan hälytysrahaa:

1.9.2025: 15,76 €.
1.6.2026: 16,22 €.
1.6.2027: 16,61 €.

Jos hälytystyö kestää alle tunnin, maksetaan silti vähintään yhden tunnin palkka.

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen.

Annettava viimeistään viikkoa ennen jakson alkua.
Työpäivien ja -tuntien on oltava tiedossa etukäteen vähintään kolmen viikon ajalta.

Arkipyhät ja työajan lyhennysvapaa

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset. Tyypillisesti arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaiselle henkilöstölle. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti (tehdystä työstä maksetaan 100 % korotus).

Arkipyhäkorvaus ja työajan lyhennys: Maksetaan erillisenä palkanosana, joka on 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta palkasta.
Korvattavat päivät: Uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto ja 1. joulupäivä.
Työajan lyhennys: 96 tuntia vuodessa. Jos vapaata ei pidetä, 7,7 % palkanosa on silti maksettava.
Kertymisperuste: Oikeus lyhennykseen syntyy siltä osin kuin työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika ylittää 38 tuntia, ellei muusta kertymistavasta ole erikseen sovittu.

Ansainnan perusteena käytetään kirjattua työaikaa. Järjestelmään on mahdollista määrittää työajan lyhennysmalleja, joista tarkemmin täällä.

Matkakorvaukset

Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.

Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Poissaolokirjaukset

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.

Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Erikoispiirteitä

Valmiustyö

Määritelmä: Valmiustyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työmaan yleisestä työajasta poiketen ilman, että työvuoron aikana syntyy ylityötä.
Korvaus: Valmiustyöstä maksetaan erillinen rahamääräinen lisä:
- 1.9.2025 alkaen: 5,02 €.
- 1.6.2026 alkaen: 5,17 €.
- 1.6.2027 alkaen: 5,29 €.

Työajan siirtäminen

Jos työnantaja tarvitsee työntekijää poikkeavaan aikaan esimerkiksi koneiden tehokkaan käytön vuoksi, työaikaa voidaan siirtää.
Jos siirrosta ilmoitetaan vasta edellisen työvuoron aikana, työntekijälle maksetaan erillinen lisä (2,51 € – 2,64 € ajankohdasta riippuen) ensimmäisiltä viideltä vuorolta niiltä tunneilta, jotka poikkeavat aiemmasta työajasta.

Miksi työajan lyhennysvapaan päivät laskeutuvat väärin?

Joskus työajanlyhennysvapaiden eli pekkassaldojen laskennassa voi esiintyä poikkeamia. Virheellinen saldo johtuu tyypillisesti joko järjestelmäasetuksista tai työsopimuksen tiedoista.

Tässä on koottuna yleisimmät syyt ja ratkaisut tilanteen korjaamiseksi:

1. Päivittäinen normaalityöaika

Jos pekkassaldo vähenee epäloogisesti tai esimerkiksi aina vakioarvon mukaan, syy löytyy usein työsopimuksen asetuksista.

Suositus on, että arvo haetaan suoraan työntekijälle määritetyltä työaikamallilta, jolloin laskenta noudattaa sovittua työaikamuotoa.

Tarkista:

Tarkista työntekijän työsopimus sekä työaikamalli.

Varmista, että kenttä ”Päivittäinen normaalityöaika” ei ole asetettu nollaksi työsopimuksella tai työaikamallilla.

2. Loma-aikatapahtuman asetukset

Mikäli ”Loma”-aikatapahtuma on määritelty kerryttämään työaikaa, se saattaa kasvattaa pekkassaldoa virheellisesti (jos pekkaset kertyvät tehtyjen tuntien perusteella).

Tarkistuslista:
1. Siirry kohtaan Hallinta > Asetukset > Aikatapahtumatyypit.
2. Valitse muokattavaksi tapahtumatyyppi ”Loma”.
3. Varmista, että asetus ”Laske työajaksi / sopimustunneiksi” on kytketty pois päältä.

3. Tapahtuman kesto ja kellonajat

Jotta pekkaspäivä kirjautuu saldoon ja vähentää sitä oikein, tapahtumalla on oltava kesto.

Ratkaisu: Varmista, ettei pekkaspäivän kirjauksen aloitus- ja lopetusaika ole sama (esim. 00:00–00:00). Jos kesto on nolla, järjestelmä ei tunnista tapahtumaa saldovähennykseksi. Käytä aina yrityksenne standardia työpäivän pituutta tai kellonaikoja.

Tarvitsetko apua? Jos olet epävarma asetuksista tai järjestelmän tulkinnasta, olethan yhteydessä Maxtechin käyttötukeen: tuki@maxtech.fi p. 010 229 6200 (arkisin 8-16)

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES-tulkinnan kuvaus

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Viestinvälitys- ja logistiikka-alantyöehtosopimukseen 1.11.2025-31.10.2028. Lähtökohtaisesti paikallista sopimista ei tueta Maxtechin järjestelmässä.

Sisältö

Säännöllinen työaika ja tasoittumisjaksot

Säännöllinen työaika: Kokoaikaisella työntekijällä 7 h 39 min vuorokaudessa ja 38 h 15 min viikossa.

Tasoittumisjaksojen pituus ja käyttö

Yleissääntö: Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.
Varastotyö: Tasoittumisjakson pituus on poikkeuksellisesti enintään 26 kalenteriviikkoa.
Paikallinen sopiminen: Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 kalenteriviikkoa.
Tasaaminen: Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

Epämukava työaika

Lisätyö: Osa-aikaisella työntekijällä työvuoroluettelon ylittävä työ, joka ei ylitä säännöllistä vuorokautista tai viikko-työaikaa. Korvaus on 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Ylityö: Kokoaikaisella työ, joka ylittää vahvistetun säännöllisen työajan.
Vapaapäiväylityö: Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänätehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Vuorokautinen ylityö: Kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka.
Hälytysraha: Maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen hälytysraha, kun työntekijä kutsutaan töihin hänen poistuttuaan jo työpaikalta.

Järjestelmä tunnistaa seuraavat työehtosopimuksessa määritetyt epämukavaan työaikaan liittyvät ajankohdat ja luo palkka-aineistoihin merkinnän erillisellä palkkalajilla kyseisille ajankohdille sijoittuville kirjauksille automaattisesti:

Päivät, joilta maksetaan sunnuntaityökorvausta
Päivät, joilta maksetaan lauantaityökorvausta (06.00-18.00, 25% tuntipalkasta)
Pääsiäislauantaina tehty työ voidaan merkitä erityislauantaityöksi ja ohjata sille eri palkkalaji kuin tavalliselle lauantaille.
Aatot Juhannus/jouluaatto, pääsiäislauantai 00.00-18.00 (100%)
Iltatyö 18-21, iltavuorolisä (20% tuntipalkasta)
Yötyö 21-06, yövuorolisä (30% tuntipalkasta)

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään kahdeksi viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Työvuoroihin kohdistuvat muutokset voidaan tiedottaa työntekijälle järjestelmän avulla.

Arkipyhät

Arkipyhille voidaan asettaa erilaisia, työehtosopimuskohtaisia asetuksia. Voidaan määrittää arkipyhien automaattinen lisäys ma-pe, riippumatta viikonpäivästä. Lisäksi voidaan sallia tai estää automaattinen lisääminen lomien, sairauspoissaolomerkintöjen ja työajaksi merkittävän kirjauksen päälle. Voidaan myös määrittää arkipyhäkorvauksen saamiseen vaadittu työsuhteen pituus.

Arkipyhän kesto voidaan laskea normaalityöajasta tai kiinteän arvon perusteella. Järjestelmässä on mahdollista vaihtaa arkipyhäkorvauksen palkkalajia silloin kun ollaan arkipyhänä töissä / ei töissä / työssä ennen ylityötä / työssä ylityössä.

Arkipyhäkorvausta maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, 2. pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, itsenäisyyspäivältäjuhannusaatolta, jouluaatolta ja 1. joulupäivältä, Tapaninpäivältä. Edellytyksenä, että työsuhde kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 6 viikkoa.

Sanomalehdenjakelu: Arkipyhiä koskevia määräyksiä ei sovelleta sanomalehdenjakelutyössä.

Lepoaikojen valvonta

Järjestelmä varoittaa suunnittelun yhteydessä riittämättömästä viikko- ja vuorokausilepoajasta. Järjestelmä mahdollistaa myös viikkolepokorvauksen laskennan tapauksessa, jossa viikkolepo ei täyty.

Vuorokausi- ja viikkolevon rajat asetetaan organisaatiokohtaisesti. Useita rajoja ei voi asettaa useita esimerkiksi eri henkilöstöryhmille.

Tehtäväkohtaiset ja erityiset lisät

Peruspalkan lisäksi voidaan maksaa työntekijälle henkilö- ja työkohtaisia lisiä. Lisät voivat perustua henkilökohtaiseen suoritukseen, tiettyyn työhön tai olosuhteisiin.

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.

Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Poissaolokirjaukset

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.

Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Rajoituksia

1. Joustovapaa

järjestelmässä ei ole varsinaista tukea tälle

Tässä ovat keskeiset kohdat siitä, miten tämä lyhennys toimii:

Vuosityöajan lyhennyksen perusteet

Oikeus vapaaseen: Lyhennys koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä, jotka työskentelevät 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöajassa.
Kertyminen: Joustovapaasaldoon siirretään 2,25 % säännöllisen työajan (ja osa-aikaisilla lisätyön) tuntimäärästä.
Työsuhteen kesto: Lyhennystä alkaa kertyä vasta, kun työsuhde on jatkunut vähintään kaksi vuotta edellisen kolmen vuoden aikana.
Ikään perustuva lisälyhennys: Sanomalehtien varhaisjakelutyössä vähintään 55-vuotiailla kertymä on 3,09 % ja vähintään 60-vuotiailla 3,53 %.

Joustovapaan pitäminen

Sijoittaminen: Vuosityöajan lyhennyksen perusteella ansaittu joustovapaa on annettava ja pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.
Ajankohdasta sopiminen: Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä, muussa tapauksessa työnantaja määrää ajankohdan.
Kertymän enimmäismäärä: Työntekijällä voi olla vuosityöajan lyhennyksen perusteella kertymää kulloinkin enintään 40 tuntia (sanomalehdenjakelussa 62 tuntia).
Korotus: Jos työntekijällä on oikeus vuosityöajan lyhennykseen, hänen ilta-, yö- ja ylityön perusteella joustovapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää korotetaan vapaata annettaessa 2,25 %:lla.

Korvausten vaihtaminen vapaaksi

Työntekijällä on oikeus tai mahdollisuus sopia lähes kaikkien edellä mainittujen rahakorvausten vaihtamisesta palkalliseksi joustovapaaksi.

Yksi 50 % ylityötunti = 1 h 30 min vapaata.
Yksi 100 % ylityötunti = 2 h vapaata.
Yhden tunnin yötyölisä (30 %) = 18 minuuttia vapaata.

2. Työhönsidonnaisuus- ja odotusajan lisät

Alalle tyypilliset katkonaiset työajat on huomioitu lisinä, joita ei monilla muilla aloilla tunneta:

Työhönsidonnaisuuslisä: Jos työvuoro jaetaan kahteen osaan (esim. aamujakelu ja iltapäivän työt) niin, että välissä on yli tunnin tauko, maksetaan tästä haitasta korvaus. 1.2.2026 alkaen korvaus on jopa 15,49 € per vuoro.
Odotusajan korvaus: Jos lehdet tai kuljetus ovat myöhässä, työntekijälle maksetaan odotusajalta tuntipalkkaa. Jos odotat 10 minuuttia, saat palkan 15 minuutilta .

3. Postinjakelun tilapäinen urakointi

Kuljetus- ja viestinvälitystyössä on käytössä ”urakointimalli” sairauspoissaolojen paikkaamiseen:

Jos työntekijä ”urakoi” oman työnsä ohessa poissaolevan työkaverin reitin, hänelle maksetaan urakoidulta ajalta 1,65-kertainen tuntipalkka.
Tämä on vaihtoehto perinteiselle ylityölle ja se voidaan myös vaihtaa joustovapaaksi.

Miksi järjestelmä laskee viikkolepokorvausta sunnuntaille?

Viikkolepokorvaus määräytyy työehtosopimuksen (TES) ja järjestelmän asetusten perusteella. Useimmissa tapauksissa viikkolepokorvaus maksetaan, jos työntekijä ei ole saanut yhdenjaksoista, vähintään 35 tunnin viikkolepoa kalenteriviikon aikana. Kun työehtosopimuksen asetuksena on ”Viikkolepo koko viikon aikana”, viikkolepokorvauksen kirjautuminen sunnuntaille on tekninen ratkaisu, joka varmistaa palkanlaskennan ja raportoinnin johdonmukaisuuden. Tässä on kolme keskeistä syytä tähän:

Viikon laajuinen tarkastelu: Kun asetuksena on ”Viikkolepo koko viikon aikana”, järjestelmä ei tarkastele lepoa vain yksittäisinä päivinä, vaan skannaa koko kalenteriviikon (ma–su). Sunnuntai toimii järjestelmälle ”tilinpäätöksenä”, jolloin se lopullisesti tarkistaa, onko vaadittu 35 tunnin yhtäjaksoinen lepo toteutunut jossain kohtaa viikkoa.
Tekninen kirjaushetki: Jos järjestelmä ei löydä vaadittua 35 tunnin vapaajaksoa viikon ajalta, se toteaa sunnuntaina: ”Viikko on ohi, lepo jäi vajaaksi, korvaus on maksettava.” Sunnuntai ei siis ole välttämättä se päivä, jona lepoaika rikkoutui, vaan päivä, jona järjestelmä tekee virallisen yhteenvedon ja laskee korvauksen.
Selkeys raportoinnissa: Kun korvaus sijoittuu aina viikon viimeiselle päivälle, se pysyy palkanlaskijalle ja työntekijälle selkeänä viikkokohtaisena korvauksena. Tämä estää korvauksen ”hyppimisen” kalenterissa ja auttaa ymmärtämään, että kyseessä on koko viikon työaikaan perustuva korvaus, ei tiettyyn yksittäiseen päivään liittyvä lisä.

Tiivistettynä: Koska järjestelmä tarkastelee työaikaa koko viikon mittakaavassa, sunnuntai on päivä, jona järjestelmä tekee yhteenvedon ja toteaa, ettei lakisääteinen tai työehtosopimuksen mukainen lepoaika täyttynyt kyseisellä viikolla.

Jos epäilet, että korvaus on muodostunut virheellisesti, toimi seuraavasti:

Tarkista työaikaraportti: Käy läpi työntekijän viikkokohtainen raportti. Onko kalenteriviikolla todellisuudessa muodostunut yhtenäinen 35 tunnin lepoaika?
Varmista asetukset: Tarkista työaikamallista ja henkilöasetuksista, että ne vastaavat sovellettavaa työehtosopimusta.
Tee manuaalinen korjaus: Jos toteat, että järjestelmän laskema korvaus ei vastaa todellisuutta (esim. työvuorot on merkitty väärin tai ne on poistettu), voit tehdä manuaalisen korjauksen palkka-aineistoon.

Tarvitsetko apua? Jos olet epävarma asetuksista tai järjestelmän tulkinnasta, olethan yhteydessä Maxtechin käyttötukeen: tuki@maxtech.fi p. 010 229 6200 (arkisin 8-16).