Tämä ohje koskee Maxtech Pro™ -palvelua. Maxtech Easy™ käyttäjille on olemassa erilliset ohjeet.

Sisältö

Yleistä

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen 1.3.2022-28.2.2023.

Säännöllinen työaika ja lisä- ja ylityöt

Säännöllistä työaikaa noudattaville henkilöille voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti vuorokauden ja viikon säännöllinen työaika sekä 50% ja 100% vuorokausi- ja viikkoylitöiden rajat.

Tasoittumisjaksot voidaan määritellä vapaasti. Jakso- ja kolmivuorotyötä tekeville voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti jakson säännöllinen työaika, lisätöiden alkamisen raja, sekä 50 % ja 100 % jaksoylitöiden rajat. Eri henkilöille on mahdollista käyttää eri jaksoja. Järjestelmä varoittaa suunnitteluvaiheessa lisä- ja jaksoylitöistä.

Järjestelmässä on tuki tunti- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden erotteluun ja maksuryhmän ajastamiseen työsopimuksella.

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa.

Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (likaisen työn lisä).

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Jaksojen suunnittelu etukäteen on mahdollista.

Lepoaikojen valvonta

Järjestelmä varoittaa suunnittelun yhteydessä riittämättömästä viikko- ja vuorokausilepoajasta. Järjestelmä mahdollistaa myös viikkolepokorvauksen laskennan tapauksessa, jossa viikkolepo ei täyty.

Epämukava työaika

Järjestelmä tunnistaa seuraavat työehtosopimuksessa määritetyt epämukavaan työaikaan liittyvät ajankohdat ja luo palkka-aineistoihin merkinnän erillisellä palkkalajilla kyseisille ajankohdille sijoittuville kirjauksille automaattisesti:

• Päivät, joilta maksetaan sunnuntaityökorvausta
• Päivät, joilta maksetaan lauantaityökorvausta
• Aatot
• Eritelisät voidaan kirjata eri kirjauksella ja sitä kautta tuoda erillinen palkkalaji aineistoon
• Iltatyö
• Yötyö

Näiden lisäksi vuorotyölisä voidaan merkitä käsin työlle, työvuoromallille tai suunnitellulle vuorolle, jolloin siihen liittyvä palkka-aineisto muodostuu työehtosopimuksen mukaisesti.

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla.

Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan.

Arkipyhät

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaisille. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksessa mainitaan, että työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen kun työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää, tälle on tuki järjestelmässä sillä edellytyksellä, että työntekijän työsuhteen alkupäivä on tallennettu järjestelmään. Itsenäisyyspäivän osalta työsuhteen kestoedellytys arkipyhäkorvauksen saamiseen Suomen itsenäisyyspäivänä on 6 päivää, tämäkin on tuettuna järjestelmässä.

Osa-aikaiselle työntekijälle arkipyhäkorvauksen määrän voi laskea keskimääräisestä päivittäisestä kalenterityöajasta.

Sairauslomalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka on pois työstä lapsen sairauden johdosta, arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli arkipyhä olisi ollut työntekijän työpäivä ja työnantajalla olisi ollut ilman arkipyhää kyseessä olevalta päivältä sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.

Jos työntekijä on ollut edellä mainittuna arkipyhänä työssä, hänelle maksetaan pyhäpäivänä sekä joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Erillistä arkipyhäkorvausta ei tehtyjen tuntien osalta tällöin makseta.

Järjestelmään voidaan määrittää, että kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä arkipyhäkorvausta.

Keskituntiansiot

Järjestelmään on mahdollista tallentaa manuaalisesti keskituntiansio voimassaoloineen. Keskituntiansioon liittyviä tietoja ovat keskimääräinen työpäivän pituus (työssäolopäivinä), Keskimääräinen työpäivän pituus (kalenterin mukaisina työpäivinä) ja Keskimääräinen työpäivän pituus (vuosineljännekselle, kiinteä jakaja 63).

Poissaolokirjaukset

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.

Sairausajan palkan maksamisessa työsuhteen keston mukainen palkallisen jakson pituus voidaan määritellä järjestelmään kirjaamalla palkallinen ja palkaton aika erillisellä tapahtumatyypeillä. Palkalliselle ajalle muodostetaan palkkarivit.

Järjestelmään voi syöttää / anoa muitakin tilapäisiä palkallisia vapaapäiviä kuten: työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät ja lähiomaisen sairaus tai kuolema tai erilaiset vanhempainvapaat ja lapsen sairastuminen.

Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää kuukausi- ja tuntipalkkaisille automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.

Matkakorvaukset

Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

Siirtymät

Siirtymät saadaan muodostettua työaikakirjausten leimaamisen yhteydessä automaattisesti kuvauksen mukaisesti. Siirtymille on mahdollista osoittaa palkkaluokka ja sen perusteella muodostuva palkkarivi.

Työajan lyhentäminen

Järjestelmään voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti työajan lyhennykset.

Varallaolot ja varallaolon aikana tehtävät päivystystyöt

Varallaolot / päivystykset voidaan hallinnoida järjestelmässä helpoiten varallaolokalenterin kautta. Varallaolokalenterista varallaolovuorot perustuvat järjestelmään tapahtumiksi. Varallaolokorvauksen suuruus saadaan määritettyä varallaolokalenteriin ja varallaolovuoroille sidotun työn avulla. Varallaolon aikana tehdyt päivystystyöt saadaan automaattisesti vähentämään varallaolokorvauksen kertymää.

Järjestelmä mahdollistaa valinnaisen asetuksen, jolla voidaan valita, luetaanko lounastunti varallaoloaikaan.

Rajoituksia

Vapaapäiväyhdistelmät

Järjestelmässä ei ole tukea 12 lauantai-sunnutai vapaapäiväyhdistelmien seurantaan.

Lisä- ja ylityösuostumus

Järjestelmässä ei ole tukea työntekijältä suostumuksen pyytämiseen lisä- ja ylityön lisäämisessä työvuoroluetteloon.

Paikallinen sopiminen

Paikallista sopimista varten järjestelmään on mahdollista tehdä sääntöpoikkeuksia tietyin rajoituksin. Tässä tapauksessa järjestelmään määritelty työehtosopimus voidaan kopioida pohjaksi organisaation omalle työehtosopimukselle. Tällaisissa tapauksissa asiakas on itse vastuussa TES-muutosten päivittämisestä järjestelmään.