Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Infra-alan työehtosopimukseen 1.3.2025-29.2.2028. Lähtökohtaisesti paikallista sopimista ei tueta Maxtechin järjestelmässä.

Säännöllinen työaika ja tasoittumisjaksot

Yksivuorotyössä säännöllinen työaika voidaan määritellä järjestelmään.

Tasoittumisjaksot voidaan määritellä vapaasti. Jakso- ja kolmivuorotyötä tekeville voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti jakson säännöllinen työaika, lisätöiden alkamisen raja, sekä 50 % ja 100 % jaksoylitöiden rajat. Eri henkilöille on mahdollista käyttää eri jaksoja. Järjestelmä varoittaa suunnitteluvaiheessa lisä- ja jaksoylitöistä.

Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö

Säännöllistä työaikaa noudattaville henkilöille voidaan määrittää työehtosopimuksen mukaisesti vuorokauden ja viikon säännöllinen työaika sekä 50% ja 100% vuorokausi- ja viikkoylitöiden rajat.

Järjestelmä tunnistaa seuraavat työehtosopimuksessa määritetyt epämukavaan työaikaan liittyvät ajankohdat ja luo palkka-aineistoihin merkinnän erillisellä palkkalajilla kyseisille ajankohdille sijoittuville kirjauksille automaattisesti:

• Päivät, joilta maksetaan sunnuntaityökorvausta
• Päivät, joilta maksetaan lauantaityökorvausta
• Pääsiäislauantaina tehty työ voidaan merkitä erityislauantaityöksi ja ohjata sille eri palkkalaji kuin tavalliselle lauantaille.
• Aatot
• Iltatyö 16-23, iltavuorolisä
• Yötyö 23-06, yövuorolisä

Poikkeavien työaikojen korvaaminen

Työssä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta joka tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poiketen, voidaan merkitä erillisinä töinä. Erillisille töille voidaan ohjata muodostumaan automaattisesti haluttu korvaus tai ne voidaan merkitä päivälle manuaalisesti.

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Työvuoroihin kohdistuvat muutokset voidaan tiedottaa työntekijälle järjestelmän avulla.

Arkipyhät

Arkipyhille voidaan asettaa erilaisia, työehtosopimuskohtaisia asetuksia. Voidaan määrittää arkipyhien automaattinen lisäys ma-pe, riippumatta viikonpäivästä. Lisäksi voidaan sallia tai estää automaattinen lisääminen lomien, sairauspoissaolomerkintöjen ja työajaksi merkittävän kirjauksen päälle. Voidaan myös määrittää arkipyhäkorvauksen saamiseen vaadittu työsuhteen pituus.

Arkipyhän kesto voidaan laskea normaalityöajasta tai kiinteän arvon perusteella. Järjestelmässä on mahdollista vaihtaa arkipyhäkorvauksen palkkalajia silloin kun ollaan arkipyhänä töissä / ei töissä / työssä ennen ylityötä / työssä ylityössä.

Arkipyhäkorvausta maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, 2. pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja 1. joulupäivältä. Edellytyksenä, että työsuhde kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 6 viikkoa.

Varallaolot

Varallaolokalenterin avulla voidaan suunnitella varallaolot etukäteen ja huolehtia siten tasapuolisuudesta, ja että tieto varallaolosta on työntekijän tiedossa etukäteen. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolokorvaus ole työssäoloajalta maksettua palkkaa.

Hälytysraha: Jos työntekijä kutsutaan työhön asunnostaan varsinaisen työvuoron jälkeen, maksetaan 2 tunnin korvauspalkka.

Varallaoloajalle voi määrittää eri korvausmäärät viikolla, viikonloppuna ja arkipyhänä. Varallaolon palkkalajia voidaan muuttaa.

Työajan lyhentäminen

Työajan lyhennysvapaa voidaan kerryttää tekemällä eri henkilöstöryhmille mallit, joissa määritellään työpäivän minimipituus, vaadittujen työpäivien määrä yhtä kertyvää työajan lyhennysvapaapäivää kohden (kesto määriteltävissä) sekä ansaittujen pekkaspäivien maksimimäärä.

Työajan lyhennysvapaiden kertymistä ja käyttämistä voi seurata saldoraportilla, sekä siirtää maksuun.

Työajan lyhennysmalli tai työajan lyhennyskorvaus voidaan määrittää työaikamalli- ja työsopimuskohtaisesti. Mikäli henkilö siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa, voidaan muuttaa henkilö työajan lyhennyskorvauksen piiriin tekemällä uusi työsopimus järjestelmään.

• Kertyminen: 8 tuntia vapaata jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti.
• Enimmäismäärä: Korkeintaan 96 tuntia vuodessa.
• Korvaus: Voidaan sopia maksettavaksi prosenttiperusteisena (4,7 % työssäolon ajalta maksetusta palkasta).

Lepoaikojen valvonta

Järjestelmä varoittaa suunnittelun yhteydessä riittämättömästä viikko- ja vuorokausilepoajasta. Järjestelmä mahdollistaa myös viikkolepokorvauksen laskennan tapauksessa, jossa viikkolepo ei täyty.

Vuorokausi- ja viikkolevon rajat asetetaan organisaatiokohtaisesti. Useita rajoja ei voi asettaa useita esimerkiksi eri henkilöstöryhmille.

Tuotantopalkkio ja työkohtaiset lisät

Peruspalkan lisäksi voidaan maksaa työntekijälle henkilö- ja työkohtaisia lisiä. Lisät voivat perustua henkilökohtaiseen suoritukseen, tiettyyn työhön tai olosuhteisiin.

Palkkaryhmät

Järjestelmään on mahdollista määrittää palkkaluokkia työn vaativuuden mukaan.

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.

Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Poissaolokirjaukset

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.

Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Rajoituksia

Urakkapalkkaus

Järjestelmässä ei varsinaisesti ole tukea urakkapalkkaukselle, mutta urakkatyöt saadaan kirjattua erilliselle työlle ja merkittyä manuaalisesti maksuun.