Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan TES-tulkinnan kuvaus

Yleistä ja soveltamisala

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimukseen.

Työaika ja tasoittumisjaksot

• Säännöllinen työaika: Enintään 8 t/vrk ja 40 t/vk (korjaamoala) tai 7,5 t/vrk ja 37,5 t/vk (kaupan ala, ellei paikallisesti sovita 8/40-tuntisesta). Keskimääräinen viikkotyöaika korjaamoalan päivä- ja kaksivuorotyössä on 36,3 h (2024), 36,2 h (2025) ja 36,4 h (2026).
• Vuorokautinen ylityö: Enimmäistyöajan ylittävät tunnit. Korotus on 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %.
• Viikoittainen ylityö: Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä työ (joka ei ole vuorokautista ylityötä). Korotus on 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %.
• Enimmäistyöaika & tasoittumisjakso: Työaika ylitöineen ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 4 kuukauden (paikallisesti sopien enintään 6 tai 12 kuukauden) tarkastelujaksolla.

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Jaksojen suunnittelu etukäteen on mahdollista. Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työvuorot™ -tuotteeseen.

• Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti tiedoksi vähintään viikkoa ennen jakson alkua (korjaamoalalla muutoksista ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen, tilapäisistä 3 päivää ennen).

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa. Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (esim. puhdistautumislisä).

Epämukava työaika

• Iltavuorolisä: klo 18.00–23.00 tehty säännöllinen työ.
• Yövuorolisä: klo 23.00–06.00 tehty säännöllinen työ.
• Lauantaityö: Erillistä prosentti/eurolisää ei ole määritelty säännölliselle lauantarityölle, mutta viikkoylityö- ja arkipyhäviikkojen säännökset vaikuttavat korvauksiin.
• Sunnuntaityö: Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:n korotus.
• Muut lisät: Ulkotyölisä (talvikaudella ulkona tehtävä työ) ja kaivoslisä (maan alla tehtävä työ).

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla. Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan.

• Hälytystyö: Työpaikalta poistuneelle työntekijälle annettu kutsu saapua töihin säännöllisen työajan ulkopuolella. Maksetaan vähintään 1 tai 2 tunnin palkka (sekä mahdolliset ylityökorvaukset) ja erillinen hälytysraha (2 h tai 3 h keskituntiansio riippuen kutsun ajankohdasta).

Varallaolot ja varallaolon aikana tehtävät päivystystyöt

Varallaolot voidaan hallinnoida järjestelmässä helpoiten varallaolokalenterin kautta. Varallaolokalenterista varallaolovuorot perustuvat järjestelmään tapahtumiksi. Varallaolokorvauksen suuruus saadaan määritettyä varallaolokalenteriin ja varallaolovuoroille sidotun työn avulla. Varallaolon aikana tehdyt päivystystyöt saadaan automaattisesti vähentämään varallaolokorvauksen kertymää.

• Sidottu varallaolo: Työntekijä on velvollinen oleskelemaan asunnossaan; korvaus on 50 % keskituntiansiosta, eikä aikaa lueta työajaksi.
• Puhelinpäivystys / Muu valmiusaika: Valmiusajan pituudesta, vasteajasta ja korvauksesta sovitaan erikseen.
• Varallaolotyö: Varallaolon aikana tehty työ luetaan työajaksi ja siitä maksetaan normaali palkka korotuksineen.

Arkipyhät

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset. Tyypillisesti arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaiselle henkilöstölle. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti (tehdystä työstä maksetaan 100 % korotus). Järjestelmä tukee myös lisätyörajan madaltamista arkipyhäviikoilla työehtosopimuksen mukaisesti.

• Korvattavat arkipyhät: Uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto, 1. ja 2. joulupäivä sekä itsenäisyyspäivä.
• Vaikutus työaikaan/ansioon: Tuntipalkkaiselle maksetaan keskituntiansion mukainen arkipyhäkorvaus, jos työsuhde on kestänyt vähintään 1 kk (itsenäisyyspäivänä 6 työpäivää) ja työntekijä on ollut työssä edeltävänä tai seuraavana työpäivänä. Arkipyhät lyhentävät viikkotyöaikaa.
• Erikoisvapaat: Helatorstaiviikon lauantailta maksetaan arkipyhäkorvausta vastaava korvaus.

Työajan lyhennysvapaa

• 40-tuntisessa työaikamuodossa päivä- ja kaksivuorotyössä säännöllistä työaikaa lyhennetään antamalla vapaata siten, että vuotuinen työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen keskiarvoon (n. 12,5 päivää/vuosi).
• Tuntipalkkaisille työajan tasaaminen korvataan erillisellä 5,8 % tasaamislisällä jokaiselta säännölliseltä työtunnilta.

Ansainnan perusteena käytetään kirjattua työaikaa. Järjestelmään on mahdollista määrittää työajan lyhennysmalleja, joista tarkemmin täällä.

Poissaolot ja palkallisuus

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston. Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

• Sairausajan palkka: Maksetaan työsuhteen keston mukaan 28–56 kalenteripäivän ajalta. Yli 6 kk kestäneissä työsuhteissa sairausajan palkka maksetaan 1. päivästä alkaen; alle 6 kk työsuhteissa ensimmäinen työpäivä on karenssipäivä (paitsi jos työkyvyttömyys kestää vähintään 6 arkipäivää tai kyseessä on työtapaturma).
• Tilapäinen hoitovapaa: Alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon annetaan palkallista vapaata 1–4 kalenteripäivää.
• Muut palkalliset vapaat: Omat hääpäivät, 50- ja 60-vuotispäivät, lähiomaisen kuolema ja hautajaiset sekä kutsuntapäivä.

Matkakorvaus

Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

• Maksetaan yli 10 km matkoilta varsinaiselta työpaikalta/asunnolta (kilometrikorvaus, matkaliput).
• Päivärahat: Osapäiväraha (yli 6 h matka) ja kokopäiväraha (yli 10 h matka), kun etäisyys yli 40 km.
• Matka-ajan korvaus: Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan keskituntiansio enintään 8 h työpäivänä ja 16 h vapaapäivänä.

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin. Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.