Huoltokorjaamoiden – TES-tulkinnan kuvaus

Yleistä ja soveltamisala

Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.

Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten huoltokorjaamoiden työntekijöiden työsuhteissa.

Työaika ja tasoittumisjaksot

• Säännöllinen työaika: Enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
• 10 tunnin työvuorot: Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös 10 tunniksi työpäivässä (40 tuntia viikossa). Tällöin työviikon on oltava 4-päiväinen ja työpäivistä vähintään kaksi on oltava peräkkäin, ellei toisin sovita.
• Tilapäinen pidentäminen: Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin, edellyttäen että viikkotunnit tasoittuvat keskimäärin 40 tuntiin enintään 6 viikon ajanjaksona.
• Tasoittumisjakso: Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi viikossa enintään 6 viikon ajanjaksona etukäteen laaditun tasoittumissuunnitelman mukaisesti. Säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.
• Työajan enimmäismäärä: Työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden (kalenterivuoden) tarkastelujaksolla.
• Vuorokautinen ylityö: Vuorokautisen säännöllisen työajan (8 t, 10 t tai tilapäisesti 9 t) ylittävä työ. Korvaus: 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 % ylityölisä.
• Viikoittainen ylityö: Säännöllisen viikoittaisen työajan (40 tuntia tai tasoittumissuunnitelman mukainen viikkotuntimäärä) ylittävä työ, jota ei ole korvattu vuorokautisena ylityönä. Korvaus: 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
• Sunnuntaityö: Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan kultakin työtunnilta 100 % sunnuntaityökorotus keskituntiansiosta (työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi).
• Viikkolevon aikana tehty työ: Menetetty viikkolepo korvataan ensisijaisesti vapaalla. Jos se korvataan työntekijän suostumuksella rahana, maksetaan 100 % keskituntiansiota vastaava korvaus.

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään työvuoroluettelon mukaiselle jaksolle kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Jaksojen suunnittelu etukäteen on mahdollista.

Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työvuorot™ -tuotteeseen.

Työvuoroluettelo on saatettava tiedoksi vähintään viikkoa ennen jakson alkua. Siitä on käytävä ilmi päivittäinen alkamisaika ja vapaapäivät. Muutoksia vapaapäiviin ei saa tehdä ilman työntekijän suostumusta (paitsi pakottavissa tilanteissa).

• Työvuoroluettelon laatiminen ja muutokset: Työpaikalla laaditaan työvuoroluettelo, milloin se työn laatuun nähden on mahdollista. Tilapäisistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja ilmoitetaan työntekijälle viikkoa ennen tai viimeistään 3. voimaantuloa edeltävänä päivänä.
• Vapaapäivät: Tavoitteena on kaksi vapaapäivää viikossa (ensisijaisesti lauantai ja sunnuntai). Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä (eivät palkallisia).

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

• Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa.Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (esim. ulkotyölisä:).
• Ulkotyölisä: Tilapäisestä työskentelystä ulkona tai vastaavissa olosuhteissa 30.9.–1.5. välisenä aikana maksetaan erillinen tuntilisä.

Epämukava työaika

• Vuorotyölisä (varsinainen vuorotyö):
  • Iltavuoro (esim. klo 14.00–22.00): 15 %
  • Yövuoro (esim. klo 22.00–06.00): 20 %
• Ilta- ja yötyö (muu kuin vuoro-, yli- tai hätätyö): Säännöllisestä työajasta poikkeavalta ajalta maksetaan korotusta:
  • Klo 16.00–23.00 välillä tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus.
  • Klo 23.00–06.00 välillä tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus.
• Aattolisä: Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahollisen ylityölisän lisäksi 100 % korvaus taulukkopalkasta.
• Muutoin tehty lauantaityö: Muusta kuin säännöllisesti tehdystä lauantaityöstä maksetaan korvaus viikottaisen ylityön perusteiden mukaisesti.

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla.

Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan.

• Hälytystyön määräykset: Kun työntekijä kutsutaan työpaikalta poistumisen jälkeen hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan:
  • Vähintään 1 tunnin työpalkka (ja ylityökorvaus, jos työ on ylityötä).
  • Hälytysraha: 2 tunnin keskituntiansio, jos kutsu on annettu ennen klo 21.00. Jos kutsu annetaan klo 21.00–06.00 välillä, hälytysraha on 4 tunnin keskituntiansio ja mahdollinen ylityökorvaus maksetaan heti 100 % korotettuna.

Varallaolot ja varallaolon aikana tehtävät päivystystyöt

Varallaolot voidaan hallinnoida järjestelmässä helpoiten varallaolokalenterin kautta. Varallaolokalenterista varallaolovuorot perustuvat järjestelmään tapahtumiksi. Varallaolokorvauksen suuruus saadaan määritettyä varallaolokalenteriin ja varallaolovuoroille sidotun työn avulla. Varallaolon aikana tehdyt päivystystyöt saadaan automaattisesti vähentämään varallaolokorvauksen kertymää.

• Asuntovarallaolo (Sidottu varallaolo): Kun työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen oleskelemaan asunnossaan tavoitettavissa, maksetaan varallaoloajalta puolet (50 %) keskituntiansion mukaisesta palkasta. Varallaoloaikaa ei lasketa työajaksi.
• Varallaolotyö: Varallaolosta työhön kutsutun työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

Arkipyhät

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset. Tyypillisesti arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaiselle henkilöstölle. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti (tehdystä työstä maksetaan 100 % korotus).

Järjestelmä tukee myös lisätyörajan madaltamista arkipyhäviikoilla työehtosopimuksen mukaisesti.

• Arkipyhien vaikutus ansioihin: Vuosityöajan lyhennystalulukossa huomioidaan loppiaisen osuminen arkipäivälle. Kirkollisina juhlapäivinä tehdyistä työtunneista maksetaan 100 % sunnuntaityökorotus. Seuraavat aatot/päivät ovat vapaapäiviä (eivät automaattisesti palkallisia): pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto. Jos vuosityöajan lyhennysvapaa osuu itsenäisyyspäivälle, katsotaan lain mukainen itsenäisyyspäivän palkka maksetuksi.

Työajan lyhennysvapaa

• Soveltamisala: Työajan lyhennys (pekkaset) koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa tai 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa (koskee suhteutettuna myös osa-aikaisia).
• Vapaan kertyminen: Vapaata kertyy kalenterivuosittain tehtyjen säännöllisten työtuntien perusteella porrastetusti kertymätaulukoiden mukaan (max 18 tai 19 päivää vuodessa riippuen loppiaisen sijoittumisesta). Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin (tai 10 tunnin järjestelmässä 10 tunnin) lyhennystä.
• Vapaan antaminen: Vapaat annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Jos työntekijä on ansainnut vähintään 10 päivää, muodostetaan yksi yhdenjaksoinen 4 tai 5 päivän vapaajakso.
• Korvaus: Lyhennyksen ajalta maksetaan palkka keskituntiansion (KTA) mukaan.

Ansainnan perusteena käytetään kirjattua työaikaa. Järjestelmään on mahdollista määrittää työajan lyhennysmalleja, joista tarkemmin täällä.

Poissaolot ja palkallisuus

• Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston.Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Matkakorvaukset

• Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

Vuosilomien kertyminen

• Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin.Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.