Tekstiili- ja muotialan – TES-tulkinnan kuvaus

Sisältö

Yleistä ja soveltamisala

• Sopimusta sovelletaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
• Järjestelmä mahdollistaa eri työehtosopimusten ja muiden työaika-asetusten käyttämisen eri henkilöillä, joten se toimii myös tilanteissa, joissa kaikkiin organisaation työntekijöihin ei sovelleta samoja sääntöjä. Asetukset ovat ajastettavissa, joten muutokset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti historiatietoja muuttamatta.
• Tämä dokumentti on tehty vertaamalla järjestelmän toimintaa Tekstiili- ja muotialan työehtosopimukseen.

Työaika ja tasoittumisjaksot

• Säännöllinen työaika: Vuorokautinen säännöllinen työaika on 8 tuntia tai 7,5 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika 40 tuntia tai 37,5 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 36,2 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on kalenterivuoden pituisena jaksona keskimäärin 35 tuntia viikossa (vuosityöaika 1 648 tuntia 30 arkipäivän vuosilomaan oikeutetuilla).
• Tasoittumisjakso: Päivä- ja kaksivuorotyössä viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 12 viikon ajanjaksossa. Paikallisesti sopien tasoittumisjakso voi olla enintään 52 viikkoa, jolloin säännöllinen työaika saa olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työaika tasoittuu viidessä vuodessa. Työaikalain mukaisen työajan enimmäismäärän ja ylitöiden tarkastelujaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.
• Vuorokautinen ylityö: Työehtosopimuksen säännöllisen päivittäisen työajan ylittävästä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaisin sekä pyhä- ja juhlapäivien aattoina vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti 100 % korotus.
• Viikoittainen ylityö: Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
• Jakso- ja vuorotyöylityöt: Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan viikoittaisen ylityön säännöin (8 ensimmäistä tuntia 50 %, seuraavat 100 %), ellei paikallisesti toisin sovita.
• Arkipyhäviikkojen ylityö: Arkipyhäviikoilla säännöllisen viikkotyöajan ollessa alle 40 tuntia maksetaan sopimuksenvaraisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta korvaus kuten viikkoylityöstä (ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä eikä sovittua sisääntekoa).

Työvuoroluettelo

Järjestelmä mahdollistaa työvuoroluettelon tekemisen vähintään kahdeksi viikoksi kerrallaan ja sen toimittamisen työntekijälle etukäteen. Jaksojen suunnittelu etukäteen on mahdollista. Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työvuorot™ -tuotteeseen.

• Työtuntijärjestelmä, jolla keskimääräinen 40 tunnin viikkotyöaika saavutetaan, on ilmoitettava työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita.
• Pysyväisluontoisesta työtuntijärjestelmän muutoksesta (mukaan lukien vuorotyömuodot) on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen muutosta, ellei toisin sovita.
• Työvuorojen tulee vuorotyössä säännöllisesti vaihtua ja paikallisesti sovittavin vähintään yhden viikon ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua (keskeytymättömässä vuorotyössä voidaan sopia myös viikkoa lyhyemmästä ajasta).

Taulukkopalkat, palkkaluokat- ja lisät

Taulukkopalkkojen avulla voidaan muodostaa ja ajastaa tapahtumille muodostuvia palkkaluokkia ja sitä kautta tapahtumille muodostuvia palkkalajeja, joilla voidaan ohjata käytössä olevaa palkanlaskennan ohjelmistoa. Mikäli samasta palkkaluokasta pitää muodostua useampaa tuntipalkkaa voidaan taulukkopalkkoihin lisäksi määrittää Vaativuusryhmä ja Kalleusluokka. Suosittelemme, että palkkojen a-hintoja ei hallinnoida Maxtechin järjestelmässä, vaan kolmannen osapuolen palkanlaskentaohjelmassa.Henkilöstölle voi myös määrittää erikseen muodostuvaa palkanlisää halutulla palkkalajilla (ammattitaitolisät, kokemusvuosilisät, ryhmänvanhimman vastuulisä, koulutuslisät). Palkanlisän määrä yleisesti voi olla kiinteä, perustua työaikaan, ja se voi korottua pyhäpäivänä ja ylityössä. Lisäksi voidaan lisätä rajoitus, että palkanlisä lisätään vain silloin kun työpäivän kesto ylittää tietyn tuntimäärän, tai tehdään tiettyä työtä tai työskennellään tietyssä kohteessa (esim. puhdistautumislisä).

Epämukava työaika

• Iltavuorolisä: Vuorotyössä toisesta vuorosta (iltavuorosta) maksettava lisä.
• Yövuorolisä: Vuorotyössä kolmannesta vuorosta (yövuorosta) maksettava lisä.
• Iltatyölisä: Kun työ ei ole vuoro- eikä ylityötä ja sitä tehdään aikavälillä 18.00–23.00, siitä maksetaan iltavuorolisää vastaava korvaus.
• Yötyölisä: Kun työ ei ole vuoro- eikä ylityötä ja sitä tehdään aikavälillä 23.00–06.00, siitä maksetaan yövuorolisää vastaava korvaus.
• Sunnuntaityökorotus: Sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä sekä arkipäiviksi sattuvina itsenäisyys- ja vapunpäivinä kello 00.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
• Suurjuhlapyhäkorotus: Uudenvuodenpäivänä, juhannuspäivänä sekä 1. ja 2. joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka (sisältää sunnuntai- ja ylityökorotuksen). Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona alkavissa ilta- ja yövuoroissa tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (sisältää ylityökorotuksen).

Hätätyö ja hälytysluonteinen työ

Hätätyö voidaan kirjata järjestelmään omalla tapahtumatyypillään, jolloin ne pystytään helposti erottelemaan raportoinnissa. Järjestelmä mahdollistaa, että hätätyöstä maksetaan ylityökorvaukset ja niiden määräytymistä voidaan tarvittaessa ohjata hätätyömerkinnän ohjaustietojen avulla. Hälytysluonteinen työ voidaan merkitä järjestelmään työn tai toteutuneen työaikamerkinnän ohjaustietoihin, ”Työntekijä hälytettiin töihin”. Ohjaustiedon ollessa päällä, järjestelmä muodostaa työaikamerkinnän palkka-aineistoon työehtosopimukselle määritetyn hälytysrahan.

• Hälytysluontoinen työ: Työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu saapumaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella poistuttuaan jo työpaikalta. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin työstä maksetaan vähintään yhden tunnin palkka.
• Päivätyön hälytysraha:
  • Kutsu annettu säännöllisen työajan jälkeen tai vapaapäivänä ennen klo 21.00: korvaus 2 tunnin keskituntiansion mukaan.
  • Kutsu annettu klo 21.00–06.00 välillä: korvaus 3 tunnin keskituntiansion mukaan.
• Vuorotyön hälytysraha:
  • Aamuvuoro: samat säännöt kuin päivätyössä.
  • Ilta- ja yövuoro: kutsun tullessa 9 tunnin sisällä vuoron päättymisestä maksetaan 3 tunnin keskituntiansio. Kutsun tullessa yli 9 tunnin kuluttua, mutta vähintään 1 tunti ennen seuraavaa vuoroa, maksetaan 2 tunnin keskituntiansio. Jos työ tällöin on vuorokautista ylityötä, ylityökorotus maksetaan heti 100 %:lla.
• Ennalta ilmoitettu paluu työhön: Jos työntekijälle säännöllisellä työajalla ilmoitetaan paluusta ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen tai ilta-/yövuorolaisella ennen 9 tunnin lepoa, maksetaan 2 tunnin ylimääräinen keskituntiansio.
• Poikkeukset: Hälytysrahaa ei makseta, jos työ alkaa yli 24 tunnin kuluttua kutsusta, työntekijä on varalla ja saa varallaolokorvausta tai kyseessä on aloittamis- ja lopettamistyö. Sunnuntaina tai juhlapäivänä määrätystä alle 2 tunnin erillisestä työrupeamasta maksetaan vähintään 2 tunnin palkka lisineen (ei hälytysrahaa).

Varallaolot ja varallaolon aikana tehtävät päivystystyöt

Varallaolot voidaan hallinnoida järjestelmässä helpoiten varallaolokalenterin kautta. Varallaolokalenterista varallaolovuorot perustuvat järjestelmään tapahtumiksi. Varallaolokorvauksen suuruus saadaan määritettyä varallaolokalenteriin ja varallaolovuoroille sidotun työn avulla. Varallaolon aikana tehdyt päivystystyöt saadaan automaattisesti vähentämään varallaolokorvauksen kertymää.

• Sidottu varallaolo: Työntekijä on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet voidaan kutsua työhön. Korvauksena maksetaan puoli palkkaa (50 %) säännöllisestä peruspalkasta vähintään 4 tunnilta. Aika ei kerrytä ylityötä eikä siltä makseta ilta-, yö- tai pyhäkorotuksia. Määrättyyn paikkaan sidottu varallaolo saa olla kalenterikuukaudessa enintään 150 tuntia ilman paikallista toisin sopimista.
• Puhelinpäivystys: Vapaamuotoisesta varallaolosta, jossa työntekijä velvoitetaan olemaan vapaa-aikanaan tavoitettavissa matkapuhelimella tai hakulaitteella työhön kutsumista varten, maksetaan korvaus huomioimalla se kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä paikallisesti sovittavalla tavalla.
• Varallaolotyö: Jos varallaolija kutsutaan työhön, työhön käytetyltä ajalta maksetaan normaali sopimuksen mukainen palkka. Työtunneilta ei suoriteta samanaikaisesti varallaolokorvausta eikä hälytysrahaa.

Arkipyhät

Arkipyhäpäiville saadaan muodostumaan automaattiset arkipyhäkorvaukset. Tyypillisesti arkipyhäkorvaukset tuntipalkkaiselle henkilöstölle. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, järjestelmä mahdollistaa tämän korvaamisen työehtosopimuksen mukaisesti (tehdystä työstä maksetaan 100 % korotus). Järjestelmä tukee myös lisätyörajan madaltamista arkipyhäviikoilla työehtosopimuksen mukaisesti.

• Korvattavat arkipyhät: Uudenvuodenpäivä, muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, vapunpäivä, juhannusaatto, jouluaatto sekä ensimmäinen ja toinen joulupäivä. Korvauksena maksetaan säännöllistä päivittäistä työaikaa vastaava palkka keskituntiansion (KTA) mukaan. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lainmukainen tai arkipyhäkorvausta vastaava palkka.
• Maksamisen edellytykset: Työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja työntekijä on ollut työssä pyhää edeltäneenä ja sitä seuranneena työpäivänä (tai toisena niistä hyväksyttävän syyn perusteella).
• Vaikutus työaikaan ja lisätyörajaan: Arkipyhäviikoilla viikkotyöajan ollessa alle 40 tuntia säännöllisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan viikkoylityönä (lisätyöraja matalampi). Juhannusaatto ja jouluaatto ovat säännönmukaisesti vapaapäiviä.

Työajan lyhennysvapaa

• Päivä- ja 2-vuorotyö (40 h/vk): Työaikaa lyhennetään 100 tuntia tai 12,5 työpäivää vuodessa. Vapaata kertyy tehdyistä säännöllisistä työpäivistä taulukon mukaisesti (1 vapaa / 17 työpäivää aina 12,5 vapaaseen / 212 työpäivään saakka).
• Keskeytyvä 3-vuorotyö: Viikoittainen työaika lyhennetään keskimäärin 36,2 tuntiin vapaata antamalla tai vaihtoehtoisesti maksamalla jokaiselta säännölliseltä työtunnilta 8,7 % suuruinen lisä työntekijän keskituntiansiosta.
• Keskeytymätön 3-vuorotyö: Viikoittainen työaika lyhennetään 5-vuorojärjestelmällä tai muulla vastaavalla keskimäärin 35 tuntiin viikossa, tai työntekijälle maksetaan kultakin säännöllisen työajan tunnilta 14,9 % suuruinen lisä keskituntiansiosta.
• Korvaus vapaalta: Tuntipalkkaiselle työntekijälle vapaalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan. Työajanlyhennysvapaan aikana tehdystä työstä maksetaan viikkoylityökorvaus.

Ansainnan perusteena käytetään kirjattua työaikaa. Järjestelmään on mahdollista määrittää työajan lyhennysmalleja, joista tarkemmin täällä.

Poissaolot ja palkallisuus

Poissaolot kirjataan järjestelmään poissaolokohtaisilla tapahtumatyypeillä, joiden perusteella järjestelmä muodostaa työehtosopimuksen mukaisen palkka-aineiston. Huom! Erillinen poissaoloanomusten hallinta- ja käsittelytoiminnallisuus kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

Matkakorvaukset

Matkakorvauksia, kuten kilometrikorvaus ja päiväraha voidaan lisätä tapahtumille käsin tai automaattisesti (automaatio vaatii ajopäiväkirja- ja / tai matkalaskutuotteen).

Vuosilomien kertyminen

Järjestelmä tukee vuosilomien kertymää automaattisella ja käsin asetettavalla säännöllä. Automaattinen sääntö pohjautuu vuosilomalain mukaiseen lomapäiväkertymään. Siitä poikkeava kertymä voidaan asettaa asetuksiin käsin. Huom! Lomakertymäraportti kuuluu Maxtech Työaika+™ -tuotteeseen.

• Lomapäivien ansainta määräytyy vuosilomalain mukaisesti (2 tai 2,5 arkipäivää / täysi lomanmääräytymiskuukausi).